Tämäkin postaus pitänee aloittaa niin suunnattomalla kliseellä kuin toteamalla että niin se kesä taas kului.
Syksy alkoi melkoisen erilailla kuin kolme edeltäjäänsä - nykyään voin ylpeänä kutsua itseäni amikseksi. Nyt mulla on siis hyvä tekosyy hankkia Corolla ja viikset. Kuusi viikkoa pintakäsittelyalaa siis kahlattu läpi. Mitään muuta en kuitenkaan liene oppinut kuin sanomaan pintakäsittelijä ruotsiksi (ytbehandlare ettäs tiedätte! Kai...) ja ettei tärpätin päälle kannata istua. (En minä! En silti suosittele kokeilemaan.)

Näihin tunnelmiin.
Tuitui. Siihen sammuivat Sahven pikkuiset.
EDIT// Äsken tämä isompi pikkuinen heräsi, katsoi ympärilleen hönönä ja kysyi "nukahdinko mä." Eikä kissa tajunnut mitään.